Pessimisti ei pety

Tänään on tarjolla viimeinen toivottu top vitonen. Viive on johtunut siitä, että on pitänyt hoitaa noin sata muuta asiaa, mutta toki myös siitä, että tätä listaa on pitänyt vähän miettiä. Nyt kun ulkona syysilta hämärtyy eikä mitään superakuuttia ole rummuttamassa takaraivossa, on oivallinen hetki pureutua kyseiseen toiveeseen. Kaiken lisäksi Airin Kelly Watch The Stars tarjoilee loistavan tahdin näppäimistön hakkaamiselle. Suosittelen!

Työystäväni esitti tämän toiveen, jossa pitää avata asioita tai tapahtumia, jotka ovat yllättäneet iloisesti. Aihe on hyvä, sillä tajusin, että lähes kaikki asiat yllättävät minut iloisesti. Vaikka tyyppinä olen pääasiassa positiivinen ja iloinen, niin vieraisiin tilanteisiin suhtaudun aina hyvin varautuneesti. Lupaudun kyllä vaikka ja mihin, mutta kun pitäisi toimia sovitusti, voisin vain piiloutua komeroon. Voi olla, että olen jännittäjä, mutten myöskään ikinä halua toivoa liikoja. Silloin nimittäin kun on asettanut jollekin asialle liian korkeita odotuksia, mönkään menee ja perusteellisesti.

Uusien asioiden jännittäminen taas on selätetty ”hymyile ja hengitä” -mantralla. En ole vielä törmännyt tilanteeseen, jossa se olisi ollut hyödytön. Kaikki kyllä lutviutuu, kun muistaa hymyillä ja hengittää vähän päälle.

Ainoastaan ihmisiä kohtaan minulla ei ole epäilyksiä. Taidan olla naiivi, mutta alkuun uskon jokaisesta ihmisestä pelkkää hyvää. Saatan olla varautunut, mutta sisimmässäni uskon jokaisen olevan lähtökohtaisesti hyvä ja jokaisella on mahdollisuus, vaikka menneisyydessä lojuisi ties mitä peikkoja.

Mitkä sitten voisivat olla mainitsemisen arvoisia iloisia yllätyksiä, kun kerran ilahdun lähes kaikesta? Kyllä, jopa jokainen aamu ja herääminen tuntuvat yllätyslahjalta.

1. Matkat

Ihan jokainen kerta ennen lähtöä, olen varma, että lentokone putoaa enkä palaa enää kotiin. En pelkää lentämistä, mutta jotenkin tiedostan asian järjettömyyden. Toistaiseksi koneet ovat pysytelleet ilmassa ja olen päässyt näkemään ihania ja ihmeellisiä paikkoja.

Matkustamiseen liittyen on pakko kertoa yksi hauska sattumus. Menimme ystäväni kanssa Prahaan ja hänen matkatavaransa katosivat. Asia saatiin selvitettyä ja ystävälle epämääräinen toilettilaukku, jottei ihan ensimmäisenä tarvinnut mennä ostamaan hammasharjaa. Emme olleet kumpikaan tutustuneet matkan yksityiskohtiin valtavalla intohimolla, joten lentokentällä piti hieman selvitellä oikeaa bussia, joka veisi keskustaan. Ystäväni nousi yhteen linja-autoon varmistamaan määränpäätä ja samassa ovet menivät kiinni ja auto lähti liikkeelle. Katsoimme hölmistyneinä lasin läpi toisiimme ja vilkutimme. Pakkauduin laukkuni kanssa seuraavaan täpötäyteen bussiin ja suuren pellon reunalta poimimme ystäväni toilettilaukkunsa kanssa kyytiin. Se jos mikä ilahdutti!

Iloisesti yllättynyt kotimaanmatkailija Joensuussa. Kiitos Rosa kuvasta!

2. Spontaanit asiat

Voin sanoa, että mikä tahansa satunnainen perjantainen illanvietto voittaa minkä tahansa vapun, juhannuksen tai uudenvuodenaaton 6–0. Isompiin juhliin liittyy aina odotuksia, jotka sitten lässähtävät. Ainoa poikkeus tähän on eräs hääjuhla, jossa pikkutunneilla osallistuin hetkessä ideoituun koripallokilpailuun. Kuka olisi arvannut, että hauskoiksi juhliksi odotetut kemut olisivat todella niin hauskat?

3. Tatuointi

Jos jostain asiasta on hakenut tietoa ja kysellyt ihmisten kokemuksia, unohtaa, ettei omakohtaiseen kokemukseen voi varautua. Tatuoinnin ottaminen olikin todella iloinen yllätys! Jostain syystä olin kuvitellut raastavaa kipua, joka vie tajun jo ensimmäisten minuuttien aikana, mutta tunsinkin vain pientä kutinaa – hellää raapimista. Kieltämättä tatuointini paikka saattoi olla sieltä helpoimmasta päästä eli katsotaan sitten jalkapöytien kohdalla uudestaan (pyörryttää ajatuskin). Hullu unelma, jonka kypsyttely vienee seuraavat viisi vuotta. Ehkäpä se kuitenkin yllättää iloisesti!

4. Juhlat vieraiden ihmisten kanssa

Juhlat, joiden vieraista suurin osa on ennestään tuntemattomia, yllättävät aina iloisesti. Olenkohan maininnut, että olen surkea small talkissa? Hyvissä kemuissa onnistun tosin siinäkin. Eräistä tällaisista juhlista löysin itselleni kaksi personal traineria – toisen kuntoiluun ja toisen ihmissuhteisiin. Ei ollenkaan huono, kun muistan miettineeni, kannattaakohan minun nyt alkuunkaan lähteä sinne tuntemattomien joukkoon. Viimeisimmistä vastaavista juhlista taas löysin itseni, kun ystäväni kuvaili minua muille vieraille sanoin, jotka olin parin viime vuoden aikana unohtanut koskettavan minua. Vähän kuin olisi pessyt peilin kymmenien vuosien pölyistä.

Näissä viimeisimmissä juhlissa oli tarjolla pelkästään erilaisia sipsejä. Meikän taivas (ja luonnollisesti iloinen yllätys)!

5. Kohteliaisuudet

Olen aina iloisesti yllättynyt, kun kuulen itsestäni jonkun kohteliaisuuden. Arvostan itseäni, mutta harvoin teen siitä numeroa. Kylvenkin onnellisuudessa aina, kun joku sanoo minusta jotain kivaa. Usein myös punastun, mutta se on sen arvoista!

Opin tässä jokin aika sitten, että onnellisuus / ei-onnellisuus on sitä kun odotukset ja todellisuus kohtaavat. Jos ei ole odotuksia, minun laskujeni mukaan onnellisuutta tuntee enemmän. Toki on niitäkin Hannu Hanhia, joiden toiveet aina täyttyvät ja vielä vähän päälle. Kultalusikka ei ole napsahtanut tähän kitaan, joten minun ilahduttamiseeni ei suuria tekoja tarvita (vaikka on niitäkin nähty). Edellä mainittujen suurempien kokonaisuuksien lisäksi minut voi nimittäin yllättää esimerkiksi töihin toimitetulla valtavalla sitruunapippuripurkilla, maanantaina tarjotulla yllätyskakulla tai ihan vain halauksella. Olen yksinkertaisten asioiden ystävä, pus!