Tiskausta ja Talmud Beachia

On aika vastata elämäni toiseen kirjoitustoiveeseen – tällä kertaa top vitonen tämän hyvinkääläisen rentoutumistavoista. Kiitos Anna toiveesta ja sen myötä tästä aiheesta, ideoita ei koskaan ole liikaa!

Olen antanut itseni ymmärtää, että yleiskuva itsestäni on, hmmm, aktiivinen, menevä ja puuhasteleva. Tottahan se on – vietän jonkun normin mukaan ihan liian vähän aikaa kotona ja sanon lähes kaikille tekemisehdotuksille sen kummempia miettimättä kyllä. Olen joskus kertonutkin, että tuon ominaisuuden myötä ajaudun helposti mukaan maailman parhaisiin (ja hulluimpiin) juttuihin, mutta toki myös vaivaannuttaviin tilanteisiin, joista tekisi mieli vain äkkiä livistää pakoon. Ei se mitään, huumorilla selviää aika monista jutuista, hyvistä ja huonoista. Olen joskus elänyt ihan riittävästi sellaista elämää, ettei huvittanut poistua kotoa lainkaan, joten olen aktiivisuuteni kanssa ainoastaan onnellinen. En haikaile menneisiin.

Jollain tämä hektisyys on kuitenkin nollattava ja kyllä minäkin aina lopulta rauhoitun. Rauhoitun ja rentoudun. Tässä tulee:

1. Lukeminen ja kirjoittaminen

Monet kauhistelevat työmatkojani ja niin minäkin tein kymmenen vuotta sitten. Muutaman kuukauden yskähtelyn jälkeen (ihminenhän tottuu ja turtuu asioihin todella helposti) päätin, että junamatkat voi käyttää ahdistumisen sijaan vaikkapa lukemiseen. Mielestäni on uskomattoman ihanaa, että minulla on joka arkipäivä reilu tunti aikaa lukea. Rahaa pankkiin! Rehellisyyden nimissä on toki tunnustettava, että aika usein teen junamatkoilla myös hieman töitä ja aamuisin selaan sosiaalisen median. Lukemisen kanssa vakavasti kilpailee kuitenkin vain kirjoittaminen. Pieni musta kirja on täynnä blogitekstien aiheita ja alkuja. Kirjoittaminen jatkuu usein kotonakin ja viimeistään silloin rentoudun, kun saan tyhjentää pääni ylimääräisistä ajatuksista. Sormenpäissä on portti johonkin ihmeelliseen meditatiiviseen tilaan. Suosittelen!


Viimeisimpänä muistilappu Likaisesta Havannasta. ”Pitää olla imbesilli, että voi elää itsensä kanssa rauhassa.” Totisesti!

2. Elävää musiikkia

Aina kun on vain mahdollista, menen keikalle. Viimeksi lauantaina kurvailin hämärässä illassa Järvenpäästä Hyvinkäälle, kipaisin kotona ja lähdin melkein juoksujalkaa Craftersiin. Mikään ei rentouta kymmenen tunnin duunipäivän jälkeen samalla tavalla kuin hyvä keikka. Ihmeen kaupalla saimme ystäväni kanssa pöydän keskeltä baaria ja saattoi todella vain unohtua musiikkiin. Jos joku kuljettaa minut pois tästä todellisuudesta, niin se on musiikki. Lähes ikinä en ole liian väsynyt lähtemään vielä vähän ulos kuuntelemaan sulosointuja.

Kiitos Blue Eyed Sons, olitte erinomaisia!

3. Liikunta

Kun haluan kokovartalopuudutuksen ja hyvät yöunet, lähden liikkumaan. Usein homma menee niin, että kiroilen kuin merimies koko suorituksen ajan, mutta jälkikäteen olo on niin euforinen ja rentoutunut, ettei mitään tolkkua. En ole juossut liian pitkään aikaan, vaikka se on kuvottavalla ja oudolla tavalla ehkä ihanin tapa liikkua. Rakastan myös uimista ja kahvakuulailua – tai oikeastaan lähes kaikkea liikuntaa. Kiireet ovat viime aikoina haitanneet tätä rentoutumistapaa ja kaipaan ihan valtavasti sitä oksettavuuden jälkeen tulevaa hyvänolontunnetta. Täytyykin järjestellä kalenteria vähän uusiksi!

Todistettavasti lenkkareita on käytetty kuukauden sisällä. Kyllä se tästä taas lähtee! Ovatpa ne muuten jotenkin elämää nähneet – ei uskoisi.

4. Ystävät

Parhaiten rentoudun ystävieni seurassa. Kun voi vain olla ja nauraa ja tietää, että nämä tyypit todella välittävät. Jos jonkun seurassa on todella hyvä olla, meinaan nukahtaa. Viimeksi sunnuntaina teimme ystäväni kanssa lounasta ja katselimme Frendejä. Tai oikeastaan hän katseli – minä nukahdin sohvalle, koska toisen seura sai rentoutumaan vähän liikaa. Älkää siis loukkaantuko, jos nukahdan seuraanne, se kertoo vain siitä kuinka paljon teistä pidän.

Tällä kertaa ei nukuta vaan ihanassa kesämuistossa aurinko paistaa silmiin. Parasta!

5. Kotihommat

Olen siinä mielessä hassu, etten juuri koskaan ole kotona, mutta kun olen, niin laittelen mielelläni kotia kuntoon. Eilen kävin taas vapaapäivän kunniaksi tiskivuoren kimppuun ja kaiuttimesta soi Talmud Beach. Siinä hetkessä tajusin, etten ollut ollut niin rento varmaan viikkoihin. Uskokaa tai älkää, arjessa ja yksinkertaisissa asioissa on ihmeellistä taikaa. Kai se on sitä, ettei tarvitse ajatella mitään. Antaa vain tiskiharjan luistella lautasilla tai imurin liukua pitkin lattioita. Hyvä musiikki ja yksinkertaiset puuhat tyynnyttävät mieleni hetkessä.

Haluaisin kuunnella kaiken musiikin levysoittimesta, mutta on varmaan myönnettävä, ettei minulla yksinkertaisesti ole varaa ryhtyä keräämään vinyylilevyjen kokoelmaa. Sääli. Yllättävään lottovoittoon asti bluetooth-kaiutin saa kelvata.

Edellä mainittujen asioiden lisäksi rentoudun hetkissä, kun puhelin ei ole saatavilla. Kun olen tavoittamattomissa – vaikkapa luonnossa tai muuten vain kuuluvuuksien ulkopuolella. Silloin mieli lepää ihan erityisellä taajuudella.

Näiden juttujen jälkeen ja ansioista jaksan taas levittää hymyn kasvoilleni ja syöksyä johonkin seuraavaan sekopäiseen puuhaan. Eihän rentoutuminen tuntuisi miltään, jos se ei olisi niin selkeää vastapainoa kaikelle muulle. Puss!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s