Koti pt. 2

Hyvinkään paras paikka on edelleenkin oma koti. Täältä voit lukea tarinan siitä, kuinka löysimme toisemme.

Olen harvinaisen rakastunut kotiini. Ainakin siihen nähden kuinka vähän täällä loppujen lopuksi vietän aikaa. Muun muassa juuri nyt on käynnissä taas sellainen jakso Helsinkiä, että kodin merkitys on huipussaan.

Ehkä juuri siksi kodin täytyykin olla täydellinen – jotta pitkien päivien, viikonloppureissujen, pidempien matkojen ja satunnaisten metsässä tai töissä vietettyjen öiden jälkeen mikään ei tunnu paremmalta kuin kiivetä portaat ylimpään kerrokseen, avata ovi ja tuntea kuin kohoaisi pinnalle pitkän sukelluksen päätteeksi. Tuntuu helpottavalta, tuntuu kevyeltä ja turvalliselta. Täällä kaikki on hyvin, kotona vallitsee rauha ja ilmassa leijuu erinomaista energiaa.

Olen oikea materian rakastaja ja samaan aikaan tavaroiden suhteen kaoottisin ihminen, jonka tunnen. Haluaisin kovasti olla järjestelmällinen, mutta en saa edes kehitettyä itseäni siihen suuntaan. Jos tavarat ovat järjestyksessä, minulla ei ole aavistustakaan niiden paikasta. Tuntuu kuin hukkaisin siinä samassa itseni. Itse luomastani sekamelskasta taas osaan heti sanoa, missä mikäkin on. Ja kyse ei todellakaan ole sotkusta, vaan tietysti kodikkuudesta. Tietysti.

Jääkaapin päällä on vinyylilevyä muistuttava kello. Se oli monta vuotta joko myöhässä, edellä, kesäajassa talvella tai talviajassa kesällä. Siitä huolimatta tiesin aina paljonko kello oli ja ehdin täydellisesti junaan, johon oli tarkoituskin. Jopa ystävätkin oppivat tulkitsemaan kelloa. Edelleen he kysyvät, mikä on keittiön kellon tilanne – millainen laskutoimitus on tarpeen tehdä. Hetkeksi ryhdistäydyin ja pettymys oli silminnähtävä, kun kello olikin ihan oikeassa ajassa. Nyt kello on taas unohtunut talviaikaan, mutta se ei menoa haittaa. Yhtäkään kömmähdystä ei ole päässyt vielä tapahtumaan.

Kotini on täynnä pieniä ja (mielestäni) ihastuttavia yksityiskohtia. Olohuoneessa elämää vartioivat sulassa sovussa Lou Reed ja Mao (ja tietysti Ulpu). Keittiö on varustettu Andy Warholin ajatuksilla ja matkamuistomagneeteilla. Olohuoneen toisessa seinässä on maisema New Yorkista ja toisessa tienviitta, joka muistuttaa seikkailujen merkityksestä.

IMG_4265

IMG_4266

IMG_4526

IMG_4531

Toisaalta minulle riittäisi vain makuuhuonekin. Se on pintaremontoitu ja sisustettu niin ylelliseksi, että prinsessaunet ovat taatut. Valtavassa sängyssä teen helposti töitä, kirjoitan, luen ja nukun upoksissa valtavassa tyynykasassa. Haaveilen oikeastaan nytkin pitkistä ja makeista yöunista. Parasta!

IMG_4280

Täällä ei voi järjestää säädyllisiä päivälliskutsuja, hyvä jos edes kaksi ihmistä mahtuu ihan oikean pöydän ääreen syömään, mutta aina on tarjolla hyvää musiikkia ja herkullista kahvia. Talvisin kotona hehkuu kynttilänvalo ja kesällä säkenöi aurinko. Täällä on täydellinen tunnelma, joka tekee minut rauhalliseksi ja onnelliseksi. Ja lähden taas, jotta voin palata takaisin.

IMG_4275

Joskus haaveilen omakotitalosta tai jostain muusta, missä olisi pieni piha. Sitten ravistan ajatuksen pois ja totean olevani enemmän sellainen ihminen, joka tuijottaa ylimmästä kerroksesta puiden latvoja, tuntee naapureiden askeleet ja arvostaa sitä, että huoltoyhtiö hoitaa sen mihin ei itse pysty.

Jos joskus piipahdat täällä, lupaan tarjota kahvit ja hyvää tunnelmaa. Puss!

Well you’re in your little room
And you’re working on something good
But if it’s really good
You’re gonna need a bigger room
And when you’re in the bigger room
You might not know what to do
You might have to think of
How you got started
Sitting in your little room

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s