Joulukirje

Ovikoriste

Maailman ihanimman kodin eli penthousen ovikoriste näin joulun aikaan.

Olen täysin hullaantunut Facebookin muistoihin. Tiedättehän kaiut vuosien takaa, ”viisi vuotta sitten tänä päivänä”. Tiedän, että viisi vuotta sitten näihin aikoihin istuin vanhassa asunnossani, paketoin hankalan mallisia joululahjoja ja katselin sivusilmällä Hohtoa. En olisi voinut kuvitellakaan, mitä tulevaisuus toisi tullessaan. Kuinka hyvin seuraavat vuodet minua kohtelisivat ja millainen elämäni olisi nyt. Jos joku olisi kysynyt klassisen (ja aavistuksen typerän) kysymyksen siitä, missä näen itseni viiden vuoden kuluttua, olisin vastannut kuten entinen työkaverini kerran Ateenan yössä minua tsemppasi: ”On erittäin todennäköistä, että 30-vuotiaana sulla on mies ja perhe”.

Tämä vuosi on ollut äärettömän hyvä, mutta samalla se on ravistellut, höykyttänyt ja tuskastuttanut. Siksi olen oppinut hymyilemään enemmän ja etsimään hyvää ihan turhistakin asioista. Täytin kolmekymmentä, mutta ikäkriisi ei tavoittanut minua, sillä opin juoksemaan. Olin koko ajan askeleen edellä.

Jos pitää valita yksi kappale, joka kiteyttää kaiken (siis ihan kaiken, ei ainoastaan tätä vuotta) kauniimmin kuin mikään muu, valitsen Jätkäjätkien Jokainen Aamu -biisin. Kuunnelkaa (ja lukekaa) omalla vastuulla, sillä tämä saattaa aiheuttaa spontaanin itkun.

Miten vois mikään täällä itestään pysyä kasassa
kaikki mikä on lepää anteeksannon varassa
Rakastavaiset yhdessä kunnes kuolema heijät erottaa
eronneet jakamassa ateriaa ja kaunista sanaa

Kauneus elää siellä missä löytyy siihen kaipaus
vaikeisiinkin kysymyksiin vapauttava vastaus
Vihamiehet vierekkäin siedettävässä sovussa
kauna vaan enää muistona jossain kaukasuudessa

Jokainen aamu armossasi saavu
kamalimpaankin kalmistoon maan piirin päälle painaudu
Jokainen aamu armossasi saavu
kamalimpaankin kalmistoon

Karitsa astuu uhrautumaan toisten puolesta
enkä mä mitään nää ellen mä pala halusta
Tietää oman kurjuuteni uudessa valossa
totuuden palasia tajunnan sallimissa rajoissa

Kädet irti ohjaksista ota
ylpeyden omista
iäisyydelle ylös nosta ja vaikene turhasta torasta
Riiteleminen voitosta ei olemusta korista
anteeksianto on ihmeellisten mahollisuuksien tarjonta

Jokainen aamu armossasi saavu
kamalimpaankin kalmistoon maan piirin päälle painaudu
Jokainen aamu armossasi saavu
kamalimpaankin kalmistoon

Vuoden parhaita juttuja ovat olleet kaikenlaiset reissut, huikeat keikat, joilla on tanssittu jalat spagetiksi tai itketty salaa takarivissä, innostus liikuntaan, Hyvinkää, kirjoittaminen, rakkaiden ihmisten seura, kaikki juhlat ja maailman parhaat työpaikat (teen kahta työtä ja vilpittömästi rakastan kumpaakin). Parasta on ollut se, että vaikka välillä on menty vauhdilla päin puuta, kaikki on järjestynyt. Kaikki on ihan hyvin.

Aion jatkossakin rakastaa enemmän kuin vihata. Jättää itkettävät uutiset suurimmaksi osaksi lukematta. Ymmärtää erilaisuutta, vaikka harvojen lukemieni nettitekstien perusteella se tuntuukin olevan ihan helvetin pelottavaa. Meidän kaikkien pitäisi tehdä niin.

Nauttikaa joulun tunnelmasta ja syökää niin paljon suklaata, ettei sitä taas vuoteen tarvitse syödä. That’s what Christmas is all about! Ja kertokaa heti, jos tiedätte mistä Hyvinkäältä saa Brunbergin tryffeleitä. Olen jo päiviä kiertänyt sekopäisenä kauppoja – tuloksetta.

Villapaidan lämmittämiä halauksia ja suklaan makuisia suukkoja ystävät!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s