Pyörällä halki pimeän kaupungin

Elokuun viimeinen viikonloppu vierähti metsässä. Palasin lauantai-iltana kaupunkiin, rojautin retkikamat keskelle eteistä, heitin taskulampun käsilaukkuun ja hyppäsin pyörän selkään. Ajoin pimeässä syysillassa toiselle puolen kaupunkia tapaamaan ystäviä, ihastelemaan kynttilöitä ja kuuntelemaan sorsien ääniä läheiseltä lammelta.

Rakastan syksyä – pimeitä iltoja ja lämpimiä vaatteita. Rakastan viileää ilmaa kasvoilla, ja sitä, kun voi vain polkea eteenpäin. Paluumatkalla unohdin käyttää taskulamppua, mutta silmät tottui hämärään ja pyörä kuljetti kotiin.

Perjantain ja lauantain teema oli johtaminen. Poimin parhaan sitaatin talteen:

”If you are going through hell – just keep going.”

Sopii kuulkaa tilanteeseen kuin tilanteeseen, ei varmasti vain johtamiseen.

Syksyiset sunnuntai-illat kutsuvat sytyttämään kynttilöitä ja pysäyttävät sohvalle. Tämäkään ilta ei ole poikkeus. Ehkä keitän kupin teetä, katselen kun aurinko painuu puiden taa (hetkinen, se ehtikin jo tapahtua) ja jollain aikataululla puran eteisen tavarakasan. Ja kuuntelen vielä kerran yhden maailman kauneimmista syyslauluista.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s